Russian (CIS)Finnish (Suomi)

Ilmalankuja 2m, 00240 Helsinki

puh: +358102810980      faksi: +358102810989

skype: jurinfocenter    icq : 631-756-252

sähköposti:info@jurinfocenter.com

Kuka haluaa - se etsii mahdollisuuksia yrittää, kuka ei halua - se etsii syitä olla yrittämättä.

10 syytä - miksi ME

1. Yhtiömme on vahva ja turvallinen.

2. Monenlaisia palveluja tarjolla.

3. Monikanavaiset yhteydenottomahdollisuudet.

4. Yrityksen lisenssit, luvat ja sertifikaatit ovat ajantasalla.

5.  Henkilökunnalla vuosien työkokemus.

6. Vastuun kantaminen, tarkkuus ja huolellisuus asiapapereiden käsittelyssä. 

7. Ammattitaitoinen henkilökunta.

8. Parhaimmat ratkaisut.

9. Vahvat suhteet yhteistyökumppaneihin. 

10. Nopea reagointi markkinatalouden muutoksiin. 

 

Online neuvottelut

Online neuvottelut

Pakollinen *

  Refresh Captcha  
 

Uutiset

Minä - ulkomaalainen 

Oikeus sosiaaliturvaan on perustuslaissa tunnustettu oikeus, jolla taataan jokaiselle ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ja huolenpito.

Perustuslaki antaa yleisohjeen, jota muualla lainsäädännössä on toteutettava. Lailla on taattava jokaiselle oikeus perustoimentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

 

Työnteko Suomessa.

Ulkomaalainen, joka aikoo tehdä ansiotyötä Suomessa, tarvitsee yleensä työntekijän oleskeluluvan. Itsenäistä elinkeinoa tai ammattia Suomessa harjoittavan on puolestaan haettava elinkeinonharjoittajan oleskelulupa .

Säännöstä on kuitenkin monia poikkeuksia. Työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa eivät tarvitse muun muassa EU:n jäsenmaiden kansalaiset ja heihin rinnastettavat.

 

Muut kuin EU-kansalaiset.

Muut ulkomaalaiset työntekijät kuin EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat tarvitsevat Suomessa työskentelyä varten työntekijän oleskeluluvan. Turistina viisumilla tai viisumivapaasti Suomeen tullut ulkomaalainen ei saa tehdä Suomessa ansiotyötä, vaan hänen on hankittava oleskelulupa. Oleskelulupa voidaan myöntää sekä tilapäisen että jatkuvaluonteisen työnteon perusteella.

 

Oleskeluluvan edellytykset.

Au pair ei tarvitse työntekijän oleskelulupaa. Pelkkä oleskelulupa riittää. Jos henkilö tulee Suomeen kokopäiväiseksi lastenhoito- tai kotiapulaiseksi, hän tarvitsee työntekijän oleskeluluvan.

 

Au pair

huolehtii, että hänen toimeentulonsa on turvattu

on kiinnostunut suomen tai ruotsin kielestä ja suomalaisesta kulttuurista

osallistuu Suomessa ollessaan kielikursseille

on etukäteen hankkinut suomen tai ruotsin kielen taitoja tai suomen kulttuurin, kuten historian tai politiikan opintoja, ja hänellä on todistus näistä

hankkii suomalaisen verokortin ja suomalaisen henkilöturvatunnuksen Suomeen saavuttuaan

Isäntäperhe

tarjoaa asumisen, ateriat ja 252 euroa suuruisen nettokorvauksen kuukausittain

hankkii sairaus- ja tapaturmavakuutuksen au pairille kun hän on saapunut Suomeen

ilmoittaa au pairin ottamisesta verotoimistoon

 

Muutto Suomeen.

Oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan pääsääntöisesti sen perusteella, kuinka pitkästä oleskelusta on kysymys. Jos tarkoituksesi on muuttaa Suomeen vakinaisesti, pääset pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien ja voit saada Kelan etuuksia.

Vakinaiseksi asumiseksi lasketaan esimerkiksi paluumuutto, vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa sekä avioliitto tai muu läheinen perhesuhde Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön. Lisäksi vaaditaan, että oleskelulupasi on myönnetty vähintään vuodeksi, jos olet velvollinen oleskeluluvan hankkimaan. Oleskelulupia myöntää Maahanmuuttovirasto.

Vakinaisesti Suomeen muuttavien on haettava Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyä haetaan Kelan asiointipalvelussa tai lomakkeella Y 77. Suomen sosiaaliturvaan kuuluville annetaan kirjallinen päätös asiasta. Myös Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen voi tarkistaa Kelan asiointipalvelusta.

Jos muutat Suomeen tilapäisesti asumaan, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Esimerkiksi opiskelijoiden katsotaan muuttavan Suomeen vain tilapäisesti, jos muuton ainoa syy on opiskelu. Poikkeuksena ovat Norjasta ja Islannista muuttavat opiskelijat, jotka voivat päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin, jos heidät on merkitty täällä asuvaksi väestötietojärjestelmään.

 

Opiskelijan oleskelulupa.

Ulkomaalaisen opiskelijan, joka ei ole EU-kansalainen tai heihin rinnastettava, on hankittava oleskelulupa, jos opinnot Suomessa kestävät yli kolme kuukautta.

 

Tarvitaanko ensin viisumi?

Viisumi tarvitaan, jos opiskelijan on osallistuttava pääsykokeisiin Suomessa ennen oppilaitokseen hyväksymistä ja hän on viisumivelvollisen maan kansalainen. Koska viisumi oikeuttaa vain lyhyeen oleskeluun, opiskelijan on pääsykokeen jälkeen yleensä palattava kotimaahansa hakemaan varsinaista oleskelulupaa. Tietyin edellytyksin ensimmäinen oleskelulupa voidaan myöntää myös Suomessa.

 

Millä perusteilla oleskeluluvan voi saada?

Oleskelulupa voidaan myöntää peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskelua varten. Näitä ovat lähinnä korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Oleskelulupa voidaan myöntää opiskelua varten myös muussa oppilaitoksessa, jos opinnot päättyvät tutkinnon suorittamiseen.

Suomen tai ruotsin kielen opiskelua varten oleskelulupa voidaan myöntää, jos opiskelu tapahtuu yliopistotasolla ja johtaa tutkintoon. Muutaman kuukauden kielikursseja esimerkiksi yksityisessä kielikoulussa ei tavallisesti hyväksytä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa opiskelija on jo hyväksytty opiskelemaan suomalaiseen oppilaitokseen ja hän haluaa ennen opintojen alkamista perehtyä suomen kieleen ja kulttuuriin.

Opiskeluun kansanopistossa, kristillisessä opistossa tai muussa vastaavassa oppilaitoksessa, jossa opiskelu ei ole ammattiin tai tutkintoon johtavaa, ei yleensä myönnetä oleskelulupaa. Luvan voi kuitenkin saada erityisperusteilla. Tällainen peruste voi olla esimerkiksi kotimaassa suoritettujen opintojen täydentäminen, ammattiin liittyvä lisäkoulutus tai Suomesta saatava erityiskoulutus.

 

Opiskelijan toimeentulo.

Suomen valtio ei yleensä kustanna ulkomaalaisen opiskelijan oleskelua Suomessa. Sen vuoksi hakijan on osoitettava, että hänen toimeentulonsa on turvattu joko stipendillä, apurahalla tai muilla varoilla. Hakijalla tulee olla käytössään vähintään 500 euroa kuukaudessa tai 6 000 euroa vuodessa. Jos oppilaitos tarjoaa ilmaisen opetuksen lisäksi ilmaisen majoituksen ja ateriat, vaadittavaa rahamäärää voidaan pienentää.

 

Voiko opiskeluaikana tehdä työtä?

Opiskelija voi tehdä rajoitetusti työtä opiskelua varten myönnetyllä oleskeluluvalla, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyön tekemistä, tai jos osa-aikaisen työn määrä on enintään keskimäärin 25 tuntia viikossa. Kokoaikaista työtä voi tehdä aikana, jolloin oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta, käytännössä yleensä kesä- ja joululomilla.

Osa-aikaisesta työstä lukukauden aikana saatavat palkkatulot voivat viranomaisen harkinnan mukaan pienentää rahasummaa, joka opiskelijalla edellytetään olevan toimeentuloaan varten. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ensimmäistä oleskelulupaa haettaessa.

Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut Suomeen muuttaneille. Työnhakijan kannattaa ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto), kun hän on muuttanut Suomeen. Työ- ja elinkeinotoimistoista saa tietoa myös esimerkiksi koulutusmahdollisuuksista, työmarkkinoista ja ammateista. Työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallinen puhelinpalvelu Työlinja antaa ohjeita ja lisätietoa TE - toimiston palvelujen ja verkkopalvelujen käytöstä puhelimitse tai sähköpostitse.

Kielen oppiminen avaa ovia. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen tärkeimmistä edellytyksistä. Kun muuttajalle laaditaan kotoutumissuunnitelmaa, selvitetään yleensä ensimmäiseksi muuttajan mahdollisuudet opiskella paikkakunnalla suomen tai ruotsin kieltä. Monipuolista kielten opetusta järjestetään erityisesti suurilla paikkakunnilla. Kielitaitoa ja yhteiskunnan tuntemusta muuttaja voi kartuttaa opiskelemalla omaehtoisessa koulutuksessa esimerkiksi kansalais- ja työväenopistoissa, aikuislukioissa, kansanopistoissa tai avoimissa korkeakouluissa.

 

Työvoimakoulutus.

Maahanmuuttajalla on mahdollisuus päästä työ- ja elinkeinotoimiston kautta työvoimakoulutukseen hankkimaan työelämässä tarvittavia lisätaitoja. Tämä koulutus on suunniteltu työttömille työnhakijoille sekä 20 vuotta täyttäneille henkilöille, joita uhkaa työttömäksi joutuminen.

Työvoimakoulutuksen tavoitteena on parantaa osallistujien mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla tai päästä sinne takaisin. Siksi koulutus on pääasiassa ammatillista. Työvoimakoulutus voi olla myös valmentavaa koulutusta, esimerkiksi kielikoulutusta. Työvoimakoulutus on opiskelijoille maksutonta.

 

Yrittäjäksi Suomeen.

Suomessa on tilaa ja tarvetta yrittäjille, jotka haluavat työllistää itsensä elinkeinoelämän itsenäisiksi toimijoiksi. Lähivuosina tarvitaan uusia yrittäjiä monille aloille, esimerkiksi tarjoamaan palveluita sekä vanhenevalle väestölle että kehittyvälle teollisuudelle.

Useat maahanmuuttajat ovat työllistyneet yrittäjiksi. Suomen perustuslaissa turvataan vapaus harjoittaa elinkeinoa. Elinkeinolaissa on tarkemmat määräykset esimerkiksi eri aloilla tarvittavista luvista ja vaadittavasta koulutuksesta.

Maahanmuuttajan on syytä selvittää lupamääräykset ja muut yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät seikat ennen yrityksen perustamista tai itsenäisen ammatinharjoittamisen aloittamista. Yrittäjäksi aikovan täytyy tehdä yrityksestään ilmoitus Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin.

 

Neuvontaa, koulutusta ja tietoa esimerkiksi rahoituksesta ja tuista antavat TE -keskukset ja uusyrityskeskukset.

Näissä neuvontapisteissä yrittäjäksi aikova voi myös testauttaa yritysideansa maksutta.

 

Veroilla maksetaan yhteiset palvelut.

Moniin Euroopan maihin verrattuna Suomessa on melko korkea verotaso. Verovaroilla kustannetaan kansainvälisesti korkealaatuiset palvelut, esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus ja turvallisuus sekä lasten ja iäkkäiden hoito.

Suomen verotuskäytäntö, EU-säännöt ja tärkeät yksityiskohdat, esimerkiksi ulkomailla olevan omaisuuden ja pääomatulojen hoitaminen, kannattaa selvittää hyvissä ajoin. Tuloista maksetaan veroa valtiolle ja asuinkunnalle henkilökohtaisen veroprosentin mukaisesti. Suomeen töihin tuleva saa verotoimistosta verokortin, jota työnantaja tarvitsee voidakseen pidättää veron palkasta.

 

Asumiseen perustuva sosiaaliturvalainsäädäntö. Jos henkilö muuttaa Suomeen muusta kuin EU/ETAmaasta, asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan eli pääasiassa.

Kelan hoitaman sosiaaliturvan piiriin kuuluminen ratkaistaan Suomessa asumisen perusteella. Suomessa vakinaisesti asuvana pidetään henkilöä, jolla on täällä varsinainen asunto ja koti ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä. Lisäksi hänellä tulee pääsääntöisesti olla yhden vuoden oleskeluun oikeuttava oleskelulupa, silloin kun sellainen lupa ulkomaalaislain perusteella vaaditaan. Suomeen muuttavan henkilön asumisen vakinaisuutta osoittaa muun muassa aikaisempi vakinainen asuminen Suomessa tai että hän on Suomessa asuvan henkilön perheenjäsen tai että hänellä on vähintään kahden vuoden työsopimus Suomessa tehtävää työtä varten.

 

Muista – ennen muuttoa.

Ennakkoon valmistautuminen helpottaa muuton sujumista, uuteen maahan, työelämään ja tapoihin sopeutumista.

Tietoa Suomen työelämästä, työpaikoista ja tarvittavista luvista saat mm. seuraavilta verkkosivuilta:

››www.mol.fi/paikat

››www.tem.fi

››www.migri.fi

››www.mol.fi/finnwork

››eures.europa.eu

 

Kannattaa huolehtia ajoissa siitä, että vaadittavat luvat ja asiakirjat (passi, viisumi, oleskelulupa, työntekijän oleskelulupa) ovat kunnossa. Muista myös ottaa mukaan viimeisimmät työ- ja opintotodistuksesi.

Jos olet työtön EU-työnhakija, sinun kannattaa tarkistaa mahdollisuutesi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan työnhakua varten. Vakuutus ja työskentelykausien todistamiseen tarvitset E301- todistuksen, jonka saat oman maasi työvoimaviranomaisilta. Mukaan kannattaa ottaa myös eurooppalainen sairaanhoitokortti.

 

Muista – kun olet tullut Suomeen.

 

Rekisteröinti.

Ilmoittaudu asuinpaikkasi maistraattiin. Ota mukaasi passi ja voimassaoleva oleskelulupa. Muita rekisteröinnissä tarvittavia asiakirjoja ovat todistus mahdollisesta avioliitosta sekä lasten syntymätodistukset. Täytä ja allekirjoita maistraatissa lomake Ulkomaalaisen rekisteröinti- ilmoitus.

Tee myös virallinen muuttoilmoitus maistraattiin aina muuttaessasi.

www.maistraatti.fi

 

Huomio!

Kakki yllämainittu tieto on tämän hetkstä ja kannattaatarkistaa aina tietojen ajankohtaisuus, ettei lakeihin ole tulossa tai tullut muutoksia.